Huvudlöss drabbar främst barn i ålder 5-12 år och har ingenting med hygien att göra. Historiskt har de varit en trogen följeslagare – de äldsta beläggen för ohyra hos människor är 9 000 år gamla. Här är fem fakta du behöver veta om den lilla vinglösa, blodsugande insekten.
Lusens livslängd
Det tar cirka två veckor från att en lus kläcks ur ägget till att den blir vuxen och börjar föröka sig. Då lägger den mellan 4 och 8 nya ägg per dygn. Lusens livslängd är cirka 50 dygn. Lusangreppet pågår så länge hårbotten inte behandlas.
Därför kliar det
Att det kliar i hårbotten, framför allt i hårfästet i nacken och bakom öronen brukar vara det första symptomet på att man har fått löss. Klådan brukar dock inte uppstå förrän 4-6 veckor efter att den första lusen landat i håret. Klådan är en reaktion på lusens saliv när den biter för att suga blod – och vid första tillfället tar det några veckor innan kroppen reagerar. Vid återsmitta kan klåda uppstå redan efter 24 timmar.
Lusens föda
Huvudlusen lever på att suga blod från människans hårbotten och trivs där eftersom temperaturen passar den optimalt. I genomsnitt biter en vuxen lus och suger blod tre gånger per dygn. I undantagsfall kan den även dyka upp i skägg och ögonbryn, men det är väldigt ovanligt. Huvudlusen kan inte leva på blod från djur eller dyka upp på andra ställen på kroppen. Utanför hårbotten blir den snabbt försvagad och dör inom 24 timmar.
Lusen och hygien
Det finns en långlivad myt om att huvudlöss mest drabbar dem med sämre hygien, att lusen skulle trivas bättre i smutsigt hår. Huvudlöss kan tvärtemot drabba vem som helst och har ingenting med hygien att göra.
Sjukdomar och smittor
Huvudlusen biter hål i hårbotten, sprutar in sitt saliv och suger blod. Men den överför inga smittor eller sjukdomar och rör sig inte heller mellan djur och människa.
5 faktaa päätäistä
Päätäit tarttuvat lähinnä 5–12-vuotiaisiin lapsiin, eikä hygienia liity mitenkään tartunta-alttiuteen. Päätäit ovat olleet ihmisen uskollinen seuralainen läpi historian – vanhin näyttö syöpäläisistä on 9 000 vuoden takaa. Seuraavat viisi seikkaa on hyvä tietää näistä pienistä, siivettömistä, verta imevistä hyönteisistä.
Täin elämänkaari
Täin kuoriutumisesta kestää noin kaksi viikkoa siihen, että täi aikuistuu ja alkaa lisääntyä. Aikuinen täinaaras munii 4–8 uutta munaa vuorokaudessa. Täi elää noin 50 vuorokautta. Täitartunta ei lopu, jos päänahkaa ei hoideta.
Kutinan syy
Päänahan kutina etenkin niskan hiusrajassa ja korvien takana on usein ensimmäinen täitartunnan oire. Kutina ei kuitenkaan yleensä ala ennen kuin 4–6 viikkoa sen jälkeen, kun ensimmäinen täi on päässyt hiuksiin. Täi puree voidakseen imeä verta, ja kutina on reaktio sen sylkeen. Ensimmäisellä kerralla kestää muutama viikko, ennen kuin elimistö reagoi. Uuden tartunnan yhteydessä kutina voi alkaa jo 24 tunnin kuluttua.
Täin ruoka
Päätäi imee ruoakseen verta ihmisen päänahasta, jossa myös lämpötila on sille erinomaisen sopiva. Aikuinen täi puree ja imee verta keskimäärin kolmesti vuorokaudessa. Poikkeustapauksissa täitä voi löytyä myös parrasta ja kulmakarvoista, mikä on kuitenkin varsin epätavallista. Päätäi ei elä muiden eläinten verellä, eikä sitä esiinny muualla ihmiskehossa. Päänahasta pois jouduttuaan se heikkenee nopeasti ja kuolee 24 tunnin kuluessa.
Täit ja hygienia
On sitkeä myytti, että päätäitartunnat liittyisivät huonoon hygieniaan ja täi viihtyisi paremmin likaisissa hiuksissa. Tosiasiassa päätäitä voi olla kenellä tahansa, eikä niillä ole mitään tekemistä hygienian kanssa.
Taudit ja tartunnat
Päätäi puree päänahkaa, erittää sylkeä ihoon ja imee verta. Se ei kuitenkaan levitä tartuntatauteja eikä liiku pois päänahasta.